Venäjän tulli

Venäjän tulli, Suomen vienti Venäjälle.

 

Tuonti Venäjä. Venäjän tuonti. Tuonti ulkomailta Venäjälle

  Tuonti Venäjä                     Tuonti Venäjä

 

Kasvu %, 

Справочно
marraskuu 2009

joulukuu 2009 

декабрь 2008 г. Kasvu %
  Mln $ % Mln $ %  Mln $ %
                 
   Yhteensä 14 569,6 100,0 16 108,0 100,0 110,6 19 092,2 100,0 84,4
                       
Elintarvikkeiden vienti Venäjälle                
raakaaineet 2 446,4 16,8 2 902,7 18,0 118,7 2 884,0 15,1 100,6
                               
Lihan vienti Venäjälle 602,4 4,1 736,6 4,6 122,3 785,6 4,1 93,8
                                 naudanliha 222,5 1,5 264,2 1,6 118,7 250,2 1,3 105,6
                                 sianliha 180,2 1,2 232,7 1,4 129,1 244,2 1,3 95,3
                                 siipikarja 116,6 0,8 144,7 0,9 124,1 180,5 0,9 80,2
Kalan vienti Venäjälle 167,6 1,1 202,1 1,3 120,6 223,7 1,2 90,4
                       pakastekala 66,2 0,5 77,8 0,5 117,5 101,3 0,5 76,8
                       kalan filee 25,5 0,2 26,7 0,2 104,6 54,1 0,3 49,3
Maitotuotteiden vienti Venäjälle 98,4 0,7 128,0 0,8 130,1 96,0 0,5 133,4
vihannesten vienti Venäjälle 116,4 0,8 144,5 0,9 124,2 130,2 0,7 111,0
Hedelmien ja pähkinöiden vienti Venäjälle 315,8 2,2 449,1 2,8 142,2 426,5 2,2 105,3
Viljan vienti Venäjälle 11,2 0,1 25,7 0,2 229,1 27,0 0,1 95,3
Rypsiöljyn vienti Venäjälle 80,9 0,6 75,6 0,5 93,4 73,0 0,4 103,6
Sokerin vienti Venäjälle 24,9 0,2 46,3 0,3 185,4 65,6 0,3 70,5
Alkoholin vienti Venäjälle 181,1 1,2 172,3 1,1 95,1 177,5 0,9 97,1
Tupakan vienti Venäjälle 103,1 0,7 102,9 0,6 99,8 100,7 0,5 102,2
                 
Kemian teollisuuden tuotteiden vienti Venäjälle 2 619,0 18,0 2 896,2 18,0 110,6 2 638,7 13,8 109,8
                          
orgaaninen ja ei-orgaaninen kemia 254,3 1,7 315,4 2,0 124,0 225,0 1,2 140,2
Lääkkeiden vienti Venäjälle 906,0 6,2 1060,5 6,6 117,1 970,9 5,1 109,2
Parfuumi ja kosmetiikkatuotteiden vienti Venäjälle 277,5 1,9 284,0 1,8 102,3 335,1 1,8 84,7
Saippuan ja pesuaineiden vienti Venäjälle 103,6 0,7 99,6 0,6 96,1 105,3 0,6 94,5
Polymeerit, kautsuk 708,2 4,9 741,7 4,6 104,7 650,2 3,4 114,1
                 

Vaatteiden vienti Venäjälle,          kenkien vienti Venäjälle yht:

614,7 4,2 642,6 4,0 104,6 806,9 4,2 79,6
                          
Puuvilla 12,2 0,1 11,8 0,1 96,9 17,2 0,1 68,6
Kemialliset langat 31,6 0,2 32,6 0,2 103,1 32,2 0,2 101,0
kemialliset kuidut 41,2 0,3 38,1 0,2 92,6 50,0 0,3 76,2
liuotetut tekstiilituotteet 22,1 0,2 22,9 0,1 103,6 24,4 0,1 94,0
Neulekankaat 25,2 0,2 23,2 0,1 92,2 32,4 0,2 71,6
Neulepaidat 125,5 0,9 133,0 0,8 106,0 145,1 0,8 91,7
Tekstiilivaattet 129,1 0,9 138,7 0,9 107,5 153,3 0,8 90,5
Valmiit tekstiilituotteet 54,0 0,4 56,0 0,3 103,6 63,7 0,3 87,9
Kengät 111,1 0,8 126,9 0,8 114,2 206,5 1,1 61,5
                 
Koneteollisuus 6 942,6 47,7 7 631,0 47,4 109,9 10 336,2 54,1 73,8
           sis:                
Mekaanisen tuotteiden vienti Venäjälle 2 485,2 17,1 2 902,0 18,0 116,8 3 470,3 18,2 83,6
Sähkölaitteiden vienti Venäjälle 2 104,4 14,4 2 123,9 13,2 100,9 1 962,7 10,3 108,2
Junavetureiden vienti Venäjälle 61,5 0,4 72,0 0,4 117,0 14,9 0,1 484,1
Maakuljetusajoneuvojien vienti Venäjälle 1 305,1 9,0 1 283,6 8,0 98,3 3 178,5 16,6 40,4
Lentokoneiden ja helikoptereiden vienti Venäjälle 344,4 2,4 363,9 2,3 105,6 363,6 1,9 100,1
Laivat ja merenkulkuvälineiden vienti Venäjälle 12,7 0,1 31,6 0,2 249,3 185,6 1,0 17,0
instrumentit ja optiset laitteet 629,3 4,3 854,1 5,3 135,7 1 160,7 6,1 73,6

Auton vienti Venäjälle

Autotullimaksut, joiden tarkoitus oli kohottaa kotimaan tuotantoa, romahduttivat autojen tuontia. Vuonna 2009 verrattuna vuoteen 2008 auton myynti Venäjälle  oli 73% vähemmän. Vienti tuonti statistiikan mukaan tänä vuonna 9 kuukauden aikana auton myynti Venäjälle oli 51% vähemmän kuin vastaavana aikana viime vuonna.
Myöhemmin Venäjän valtio totesi, että mm. autotullimaksut vaikuttavat heikentävästi talouteen,väärentävät kilpailua sekä rajoittavat kuluttajien mahdollisuuksia käyttää ulkomaalaisvalmisteisia tuotteita. (Andrey Slepnevin mukaan).
Esimerkiksi, kun vuoden alussa oli nostettu tullimaksut ulkomaalaisille maatalouskoneille, niin kotimaan maatalouskoneiden valmistajat nostivat omat hintansa. Valtio lupasi käsitellä tullimaksuasian uudestaan vuoden loppuun mennessä.

Tulli vienti.

"Baltiyskaya"-meritullissa on ollut väärennöksiä ilmoitetuissa tavaroiden hinnoissa. Tämän aiheuttama vakava tullimaksujen puute budjetissa aiheutti tarkistuksia Baltiyskaya- meritullissa.Luodevenäjällä Baltiyskaya ja Pietarin tullit ovat siis 2 tärkeintä tullimaksujen tulolähdetullia. Suunnitteilla on Baltiyskaya-meritullin ja Pietarin tullin yhdistäminen. Siitä seuraisi, että Baltiyskaja-meritulli ei enää hallitsisi tullausprosessia kokonaan itse, vaan se tarkistetaan uudelleen Pietarin tullissa.

Sementtikoneet  Venäjälle
1.1.2010 lähtien peruutetaan 18% arvonlisävero maahantuoduista koneista, joita käytetään sementin tuotannossa. Laki tuli voimaan jo 14.11.2009, mutta sita aletaan soveltaa 1.1.2010 alkaen. Tästä päätettiin, koska  Riazan ja Pietarin seuduilla alkavat rakennusprojektit, joissa käytetään sementtia. Näin kyseiset tehtaat vapautuvat 1,2 mlrd euron tullimaksuista.

Ulkomaankauppa

Venäjän tulli on neuvoitellut Suomen tullin edustajien kanssa muutoksista tulli-ilmoitus Venäjälle
lainsäädännössä.

Suomen tulliviranomaisilla on enemmän mahdollisuuksia saada kiinni tullilakien rikkojia
1. lokakuuta 2009 lähtien. Uudistus koskee venäjän kauppaa harjoittavia suomalaisiä
yrityksiä sekä ulkomaankauppaa harjoittavia yrityksiä Venäjällä, jotka ovat kiertäneet
tulliverotusta tekemällä kahdet eri tulli-ilmoitukset. Nämä yritykset ovat näyttäneet
Suomen tullilla oikeat tavarailmoitukset, mutta Venäjän tullilla väärennetyt
tulli-ilmoitukset.

Asiasta on kertonut Suomen Pohjoisen tullipiirin päälikkö Juha Heikkilä, joka osallistui
viimeisimpään Karjalan tullin Konsulttineuvoston istuntoon.

Nämä muutokset ratkaisevat kahdenkertaisten laskujen ongelman, joka oli aiheuttanut
monivuotista jännitystä keskinäisessa ulkomaankaupassa.


Neuvottelujen pääteemana oli uudistukset Venäjän tullin ja EU tullin lainsäädännössä.
Karjalan tullin päällikön Alexey Nikroshaev mukaan venäläiset tulliviranomaiset voivat
tehdä tavaroiden ja autojen tullitarkastuksia (tullikatsostus) Venäjän valtion tullin
rajan
lisäksi maan muilla alueilla 16.07.2009 lähtien. Uudistuksen tarkoitus on
budjettivarojen säästö, tullin tarkastuksien tehostaminen ja lakien noudattaminen
ulkomaankaupassa.

Tulli-ilmoitusten läpinäkyvyyden parantamiseksi Venäjällä otetaan käyttöön elektroninen
tullaus. Suomen tullin itäisen piirin päällikön Tommi Kivilaakson mukaan Suomen tulli
vastaanottaa kaikki tulli-ilmoitukset vain sähköisessa muodossa 1. marraskuuta 2009 lähtien.

Venäjän tullin johtajan Alexandr Pankratovin mukaan yritykset Venäjällä ovat
kiinnostuneita tullilainsäädännön ja viranomaisten toimenpiteiden ennustettavuudesta.

Venäjän tullipolitiikan konsulttineuvosto ohjeistaa ja informoi venäläisiä yrityksiä
ajankohtaisista asioista sekä antaa tullikoulutusta. Vuoden olemassaolonsa aikana
tullipolitiikan konsulttineuvostolla on ollut 4 istuntoa, joista 3 Petraskoissa ja
kerran Sortavalassa, johon Suomen tullin johtajat osallistuivat ensimmäistä kertaa.

Käännös: Business Expedition. Lähde: Venäjän Federaation tulli www.customs.ru

Junalla Venäjälle helppo matkustaa. On kuintekin muistettava: jos edellinen matkasi minne maailmalle tahansa on alle 31päivä niin kaikista uusista jopa henkilökohtaiseen tarkoitukseen ostetuista tavaroista, joita tuodaan venäjälle, venäjän tulli voi veroittaa 30% tuotteiden kuittihinnoista. Uusien tuotteiden käyttötarkoitus on vaikea todistaa tulliviranomaisille. Kannattaa siis välttää isot lahjapakkaukset.

Venäjän tulliselvitys.Tulliselvityskaavake Venäjä.

Lataa uusi "Venäjän tulliselvityslomake" (Xls)

Venäjän Federaation ulkomaankauppa. Venäjän tullin vienti tuonti statistiikka.

(Mln USA$)

          11.09.2009  
  Tammikuu-heinäkuu 2008 г. Tammikuu-heinäkuu 2009 г. Kasvu, %
  Vienti tuonti liikevaihto Venäjän vienti Suomeen Suomen vienti Venäjälle Osuus  % Liikevaihto Vienti Venäjä Tuonti Venäjä Osuus % Liikevaihto Venäjän vienti Vienti Venäjälle
               
 Suomi  13536,5  9611,0  3925,5 3,1  6987,2  4930,4  2056,8  3,0  51,6  51,3  52,4  
   Koko maailma 433422,9 281874,5 151548,3 100,0 236454,7 150772,8 85681,9 100,0 54,6 53,5 56,5
   EU 230155,4 163402,7 66752,7 53,1 118890,4 80298,8 38591,5 50,3 51,7 49,1 57,8

takaisin Vienti Venäjälle

 Venäjän talous

  2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 ajalta
BKT, %-muutos 5.1 4.7 7.3 7.2 6.4 7.7 8.1 5.6 -10.4 H1/09
BKT, mrd. RUR 8944 10831 13243 17048 21625 26904 33111 41668 17809.2 H1/09
Teollisuustuotanto, %-muutos1) 2.9 3.1 8.9 7.3 4.0 3.9 6.3 2.1 -14.2 1-7/09
Kiinteät investoinnit, %-muutos 10.0 2.8 12.5 13.7 10.9 16.7 21.1 9.1 -18.8 1-7/09
Vienti, mrd $ 101.9 107.3 135.9 183.2 243.6 304.5 355.2 471.8 126.0 1-6/09
Tuonti, mrd $ 53.8 61.0 76.1 97.4 125.3 163.9 223.1 292.0 82.3 1-6/09
Vaihtotase, mrd $ 33.9

1) Uusi tilastointiperuste otettu käyttöön 1.1.2005, vuosien 2001-2004 luvut on korjattu uuden käytännön mukaisiksi.
Luvut eivät ole vertailukelpoisia edeltäviin vuosiin.
e) Ennakkotiedot.

Lähteet: Rosstat, Venäjän keskuspankki.


(% BKT:stä ellei toisin ilmoiteta; velkatilanne vuoden lopussa)
  2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 ajalta
Tulot 1 17.8 20.3 19.5 20.1 23.7 23.4 23.6 22.3 17.8e 1-7/09
Menot 1 14.8 19.0 17.8 15.8 16.3 16.0 18.1 18.2 22.1e 1-7/09
Tase 3.0 1.4 1.7 4.4 7.5 7.4 5.4 4.1 -4.3e 1-7/09
Ulkomainen velka 33.3 27.7 22.4 16.1 9.2 4.4 2.7 1.8 2.3  Q1/09
Ulkomainen velka, mrd $ 102.0 95.7 96.9 95.5 69.9 43.2 35.8 28.2 26.4e  H1/09
Vakausrahasto, mrd $2       18.9 43.0 89.1 156.8 225.1 176.4 8/09

1) Vuodesta 2002 alkaen osa sosiaaliverosta on sisällytetty federaation budjettiin.
2) Vakausrahastosta muodostettiin vuonna 2008 reservirahasto ja kansallinen hyvinvointirahasto.
e) Ennakkotiedot.

Lähteet: Budjetti: IMF 1998–2000, Rosstat 2001–2005, Finanssiministeriö 2006.
Velka: Venäjän keskuspankki.
Reservirahasto ja kansallinen hyvinvointirahasto: MinFin.

 

                   
  2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 ajalta
Inflaatio (CPI), 12-kk, %1 18.6 15.1 12.0 11.7 10.9 9.0 11.9 13.3 11.6 8/09
M2, 12-kk kasvu, %1 39.7 32.4 50.5 35.8 36.8 48.8 47.5 1.7 -7.7 7/09
Keskipalkka, $ 2 111 142 180 237 301 408 550 608 599 7/09
Talletuskorko, % 1 4.9 5.0 4.5 3.8 4.0 4.0 5.2 7.0 8.5 6/09
Lainakorko, % 1 17.9 15.7 13.0 11.4 10.7 10.5 10.8 15.5 15.6 6/09
Valuuttavaranto, mrd $ (sis. kulta) 36.6 47.8 76.9 124.5 168.4 303.0 476.4 427.1 409.6 8/09
RUB/USD vaihtokurssi 1 30.14 31.78 29.45 27.75 28.78 26.33 24.55 29.38 31.57 8/09
RUB/EUR vaihtokurssi 1 26.49 33.11 36.82 37.81 34.19 34.70 35.93 41.44 45.30 8/09


1) Jakson lopussa
2) Jakson keskiarvo

Lähteet: Rosstat, Venäjän keskuspankki.

 

Palaute
Nimi:
Puhelin:
E-mail:
Copyrights ©
Business Expedition